Koska kirjoja ei synny tiuhaan ja sanomisen hetkiä tulee kuitenkin vastaan, olkoon tämä niiden paikka. Teen havaintoja ympärillä pörräävästä maailmasta mutta kaivelen niitä myös mielikuvitusmaailmasta, jolloin koneelle saattaa putkahtaa novelli. Niitä on myös ennestään takataskussa pyörimässä, joten ehkä päästän jokusen tänne lentoon.

Pienkustantamon kirjailija liikkuu aina pelikentän laitamilla, joten sieltä on välillä huudeltava, jotta edes joku reagoi. Onneksi täällä voi huutaa kirjoittamalla. Juuri tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa on käynnissä keskustelu siitä, kenellä on lupa käyttää itsestään nimikettä kirjailija. Rohkenen käyttää sitä, sillä en tee muuta työksi kutsuttavaa ja Suomen Kirjailijaliitto on hyväksynyt minut jäsenekseen.

Kirjoitetun fiktion areenalla on tänään ruuhkaa. Fyysinen teos ei enää ole välttämättä se, jonka kautta halutaan sukeltaa mahdollisten maailmojen avaruuteen. Onko kuunneltu teksti huonompi vai parempi vaihtoehto? Entisenä kuunnelmien äänittäjänä ja ohjaajana korvani kallistuu äänille herkästi, mutta yrityksistä huolimatta en vielä ole oppinut sujuvasti kuuntelemaan kaunokirjallisia äänikirjoja. Ehkä syy on se, että en samalla tavalla voi lukea huikean hienoja virkkeitä yhä uudelleen, kuten kirjan sivuja käännellessäni. Olen ajatusten metsästäjä, komeasti ilmaistujen tilanteiden ja tunnelmien edessä lumoutuja. Sanat ja lauseet koskettavat vahvemmin kuin juokseva juoni. Vaan ehkä opin kuuntelemaan kirjaa. Säännöllisin välein ainakin yritän. Tekijänkorvaus on myös vielä ratkaistavien asioiden jonossa.

Stresa Kustannus osk. (stresa.fi) on kotini ja syksyn kirjamessujen touhuja on yleensä hyvä tutkailla sen standin takana. Tarkoituksemme oli osallistua tulevana syksynäkin kirjamessuille, mutta huonolta näyttää, ainakin Helsinki ja Turku on peruttu. Itseltäni ei ole tänä syksynä ilmestymässä uutta teosta, sillä vasta viime syksyn Helsingin kirjamessuillehan esikoisromaanini Kunnes jalkasi kantavat juuri ja juuri ehti. Novellikokoelma Mutkanlukutaito liukui painokoneesta ulos 2017. Uutta kehittelen, mutta kiirettä ei ole. 

Oodin reunalla -sarjassa vuoromme on esitellä osuuskuntamme toimintaa ja julkaistuja teoksia 13.11. klo18 alkaen. Ja tämä kaikki, mikäli korona ei kaada kaikkia suunnitelmia.